Minulla on vain vähän ystäviä. Tutustun ihmisiin erittäin mielelläni, mutta ystävystyn vain harvoin.

Minulle ystävyys ei ole mikään kevyt juttu. Se ei ole pientä höpöttelyä kahvikupposen ääressä. Se on haavojen avaamista ja toisen hyväksymistä kaikkinensa. Toki se on toisinaan myös kevyttä höpinää, mutta vasta sitten kun elämän suuret linjat ja säröt on tarkistettu -ja pyritty korjaamaan.