Olen usein miettinyt miltä tuntuisi matkustaa yksin. Kaveri toisensa jälkeen pakkaa laukkunsa ja lähtee maailmalle. Kukaan ei ole katunut.
Olen sen verran vanhanaikainen ihminen, että yksin matkustavan on mielestäni osattava lukea karttaa. Tai ainakin kyetä analysoimaan puhelimen navigaattoria ja varmistaa, ettei akku lopu kesken.
Osaan vähän molempia.
Taksikuski tuskailee. Hän ei ole varma, mihin meidät pitäisi jättää. Kartta näyttää, että olemme oikeassa paikassa, mutta fiilis on kaikkea muuta. Pieni kuja, rautaportti, hiljaisuus… Voiko se todella olla täällä?
Gods own junkyard sijaitsee hevonkuusessa. Se on sijoitettu mutkien taakse, pienien kujien syvyyksiin. Silti paikasta ei voi erehtyä. Useat muotilehdet Voguesta lähtien ovat löytäneet mestan erityisyyden.
