Kotikaranteeni day… what ever!

Karanteenin ja sitä edeltäneen loman aikana olen nähnyt voimakkaita unia. Jopa niin voimakkaita, että olen herännyt hiessä ja itkien. Olen myös herännyt hymyillen tai äärimmäisen innokkaana. 

Ehkä oravanpyörän pysähtyminen antaa alitajunnalle tilaa toimia. Ehkä tiedostamatta taka-alalle painetut asiat nousevat nyt pintaan.

Tuttavani laittoi Kanarialta viestiä. Siellä on otettu järeät aseet käyttöön. Kadulla maleksimisesta joutuu pulittamaan 1500 euron sakot. Ainoastaan apteekissa ja kaupassa saa käydä tarpeen mukaan. 

Näin käy kun jengi ei pysy kotona.

Continue Reading

Kotikaranteeni day 2

Kello on 9:31. Heräsin puoli tuntia sitten siihen kun yläkerran naapuri päätti hyppiä alas rappusia jättäen aina muutaman portaan välistä. Siitä syntyy iso ääni kun aikuinen ihminen tekee niin. 

Tänään minä en hypi minnekään. Palasin lauantaina viikon lomalta Teneriffalta. Loman aikana hallitus asetti suosituksen: Suomeen palaavien matkustajien olisi hyvä pysyä kotona 14 vuorokautta mahdollisen koronaviruksen leviämisen estämiseksi. 

Kyse ei siis ole viranomaisten määräämästä kotikaranteenista vaan suosituksesta, jota työnantajani vastuullisesti päätti toteuttaa. Puhun kuitenkin kotikaranteenista, koska a) se on helpompaa ja b) siltä se tuntuu.

Käytännössä pysyn kotona niin paljon kuin mahdollista. En ota vieraita. En käy vieraissa (heh). Tilaan ruuat kotiin niin pitkälle kuin mahdollista.

Ohjeiden mukaan saan ulkoiluttaa koiraa. Sitä minulla ei ole, joten ulkoilutan toisinaan itseäni. Lupaan pysyä poissa koirapuistoista vaikka aikamoinen narttu olenkin (toinen heh).

Continue Reading