Minustako sijoittaja?

Kaupallinen yhteistyö: Säästöpankki

Faktat pöytään: En omista asuntoa enkä ole onnistunut kahmimaan elämäni aikana sellaisia säästöjä, jotka auttaisivat minua väistämättömästi lähestyvinä eläkepäivinä. Haaveeni tulevaisuuden leppoisista päivistä italialaisella viinitilalla oman sadon tuotoksia siemaillen ei kohtaa säästötilini saldon kanssa.

Kysymys kuuluu: Pitäisikö asialle tehdä jotain?

Toki voin lipua elämän vanavedessä sen enempiä murehtimatta. Mistä sitä tietää vaikka paikalliseen ravitsemusliikkeeseen italialaisia viinejä toimittava rekka ajaa huomenna ylitseni! Elämällä kun on kummallinen tapa loppua juuri silloin kun sitä vähiten odottaa. Miksi siis elää tulevaisuudelle? Tämä päivä on käteinen, joten kulutetaan ne viimeisetkin eurot taskunpohjalta.

Paitsi: Minussa asuu optimisti, joka uskoo onnelliseen vanhuuteen. Sellaiseen, jossa olen taannut lapselleni jonkinlaisen pesämunan. Sellaiseen, jossa minä olen yhä vetreä mummeli ja pystyn matkustelemalla edes hieman sammuttamaan loputonta elämänjanoani.

Optimisti minussa vastaa: Asioille todella pitäisi tehdä jotain.

Jotain on tullut jo tehtyä. Aloitin muutama vuosi sitten sijoittamisen helpoimmalla mahdollisella tavalla. Soitin sijoitusneuvojalle ja sovin tapaamisen. Istahdin tuoliin ja ilmoitin, että en tiedä sijoittamisesta tuon taivaallista. Varsin kivuttoman tapaamisen jälkeen olinkin jo sijoittaja: palkastani siirtyy joka kuukausi tietty summa sijoitustilille. Sitä hoitavat ammattilaiset, jotta oma elämäni voi jatkua ilman pörssikurssien nuohoamista. Kasvatan siis siellä pesämunaa lapselleni. Asuntoa kun hän ei minulta ainakaan näillä näkymin peri.

Jotain muutakin pitäisi tehdä! Muutama vuosi sitten perustin osakeyhtiön. Voisinko aloittaa sijoittamisen myös yritykseni kautta? Ehkä sen kautta voisin saada pientä pelivaraa omille eläkepäivilleni?

Sovin tapaamisen Säästöpankin sijoitusasiantuntijan kanssa. Kävimme läpi säästöni, tuloni ja menoni. Myös sen, mitä tahdon tulevaisuudelta.

Se on sanottava, että sijoittamista ei tarvitse pelätä. Jos osaa levittää voita leivälle, osaa sijoittaa. Toki voi lukea viidensadan sivun sijoitusoppaan, mutta ihan yhtä hyvin voi luottaa sijoitusalan ammattilaisiin ja vapautua pörssikurssien seuraamisen tuomasta painolastista. Valinta on sinun. Vaihtoehtoja on monia.

Sekin on sanottava, että pieniä summiakin voi sijoittaa. Yksi vaihtoehto on se, että palkasta siirtyy automaattisesti kerran kuussa summa sijoitustilille. Summa voi olla vaikkapa 50 euroa.

Sijoittamisessa on aina riskinsä – mutta myös mahdollisuutensa. Olen päättänyt, että en seuraa sijoitussalkkuni paisumista tai kutistumista kuukausittain. Tavallisella tilillä en rahoja halua kuitenkaan makuuttaa inflaation niitä nakertaessa. Hyvin todennäköisesti sijoitettu raha auttaa minua unelmieni toteutumisessa paremmin.