Yhteistyössä Metropoli Kaluste Oy

Pitkään ja hartaasti odotettu päivä on koittanut. Istun uuden kodin uudella sohvalla. Pyörittelen lasissani punaviiniä. Siinä on huojennuksen tuoksu. Tavarat ovat vihdoin löytäneet paikkansa.

Aivan kuten minäkin.

Pari viikkoa sitten tilanne oli täysin toinen. Istuin kaaoksen keskellä. Purkkeja, kippoja, kuppeja, tarpeettomia paperilappuja, vajaita hoitoainepurkkeja, lähes loppuun poltettuja tuoksukynttilöitä. Vanha rikkinäinen sohva nuhjuisena uuden kodin nurkassa. Pakatessa tavaroista ja huonekaluista luopuminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, purkaessa välttämättömältä.

Nyt sohvakin on siirtynyt paikkaan, jossa rikkinäisistä jaloista ja natisevasta pohjasta ei kukaan enää valita.

Muuttamisen hyvä puoli on asioista luopuminen, koska silloin voi ostaa uutta tilalle. Samalla logiikalla alennusmyynneissä säästyy aina rahaa.

Johdonmukaista?

Päätin siis hieman sisustella ja ostaa kotiin uusia sisustusjuttuja. Halusin tehdä uudesta kodista kauniimman kuin yksikään koti ennen sitä. Pian huomasin, että taitojeni osalta kuvitelmat olivat todellisuutta suurempia. Etenkin kokonaisuuksien hahmottaminen tuotti päänvaivaa. Mihin ihmeeseen sijoitan sohvan? Minkä kokoisen sohvapöydän se tarvitsee kaverikseen? Tuleeko pöydän olla sohvaa matalammalla vai korkeammalla? Ehkä samalla tasolla?

Onneksi on olemassa ihmisiä, jotka pohtivat näitä kysymyksiä työkseen. Siksi soitin sisustussuunnittelijalle.

Hänen avullaan opin muun muassa seuraavaa:

1. Sohvan ei tarvitse sojottaa suoraan televisiota kohti.
2. Huonekalujen ei tarvitse olla kiinni seinissä.
3. Olohuoneen maton kannattaa olla niin suuri, että huonekalut mahtuvat sen päälle.

Minun maailmassani sohva on olohuoneen keskipiste. Sängyn lisäksi se lienee muidenkin kotitalouksien kulutetuin paikka. Kriteereitä täydellisen sohvan hankintaan oli siis monta.

1. Sohva ei saa olla yhtä jäykkä kuin minä pitkän työpäivän jälkeen.
2. Koko perheen pitää mahtua siihen ilman suurempia tönimisiä.
3. Sohvan tulee olla niin korkea, että sen alta (mies) voi helposti imuroida.
4. Kankaan pitää olla sävyltään puhtaan oloinen vielä vuodenkin kuluttua.

Rehellisesti on sanottava, että kohta 4 ei tule tällä menolla toteutumaan. Järkevä ihminen hankkii tumman sohvan, jossa ei näy suklaan tai punaviinin aiheuttamat tahrat. Minä en ole koskaan kuullut, että kukaan olisi luullut minua järkeväksi. Siksi hankin vaalean vaihtoehdon. En voinut muutakaan, koska sävy lumosi minut täydellisyydellään: ei liian harmaa, ei liian ruskea, ei yhtään vihreä eikä varsinkaan sininen!

Valitettavasti myös kissamme pitää sitä täydellisenä – kynsilleen!

Muuttamisen aiheuttamassa aallokossa olen oppinut itsestäni paljon. Kuten sen, että en ole remppaihmisiä. Haluan, että asiat ovat valmiina nyt tai heti. Mieluiten eilen. Sisustamisessa rakastan symmetriaa ja tasapainoa. Hämmästyksekseni pystyn viettämään parikin tuntia sohvatyynyjen asettelun parissa.

Terapeuttista, mutta hieman myös pelottavan perfektionistista.

En voi uskoa, että viimeisinkin muuttolaatikko on purettu. Ei enää yhtään jätesäkkiä! Ei ainuttakaan pahvilaatikkoa. Vanha sohva on viety ajasta ikuisuuteen, uusi tuotu tilalle.

Tämä muutto on nyt sinetöity  – kunnes seuraava koittaa…

Sohva: Metropoli Kaluste Oy, malli Icon deluxe (yhteistyö)

Somisteet: MIA design Shop

Suunnittelu: DecoDesign Oy, Milla Salonius (milla.salonius@decodesign.fi)