photo: Sami Piskonen muah: Laura Rantaniemi style: Annette Tamminen
Flunssainen ja turvonnut aamunaama tervehtii minua vessan peilistä. Kuumeesta kipeät ja punaiset silmät, likainen tukka ja viikonlopun herkuilla sokeroitu kroppa voi huonosti. Pipo päähän, verkkarit jalkaan, huppari niskaan ja kauppaan inkivääriostoksille.
Peilikuvani heijastuu kaupan ikkunasta. Nyt tiedän, että jos Pirkko Arstila sattuisi samalle kassalle kanssani, hän ei pitäisi näkemästään.
Pirkko nimittäin näki kauppareissullaan nuoren naisen, jonka pukeutuminen oli hänen mielestään kolumnin arvoinen asia. Pirkko kirjoitti ET-lehteen näin:
”Katselin tyttöä ihmetellen, miksi nuori nainen elämänsä heilimöinti-iässä haluaa pukeutua noin rumasti. Kuin julistaisi koko maailmalle, että en välitä – ottakaa tai jättäkää.”
Hän kuvaili naista myös näin:
”Tytön ruumiinrakenne oli suomalais-ugrilainen eli lyhyet jalat, pullea takamus, runsas povi – muutaman vuoden kuluttua luvassa olisi paino-ongelmia. Hiukset pitkät ja latvoista hapsuuntuneet. Silmät kuin mascarakraatterit.”
Yli seitsemänkymppinen nainen ajattelee varmasti pukeutumisesta eri tavalla kuin kasvukipujensa kanssa painiva teini. Silti moukkamaisia sanoja on turha puolustella iällä tai sillä, että jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä. Sananvapaus ei nimittäin ole ikinä tarkoittanut toisen ulkonäön arvostelemista.
Vaikka moni vetäisi jumbojetin nenäänsä Pirkon kirjoituksesta, pitäisi häntä itseasiassa kiittää. Miksi? Koska hänen sanansa muistuttivat muutamasta tärkeästä epäkohdasta naisten elämässä.
Siksi lausun kiitokset.
Kiitos Pirkko kolumnistasi, koska se muistutti naisen asemasta. Siitä, että naisen pukeutumiseen ja ulkonäköön kohdistuu järjettömiä paineita. Siitä, että edelleen joidenkin mielestä naisen pukeutumisen tärkein tehtävä on vastakkaisen sukupuolen viehättäminen. Eikä tuota kuvaa luo ainoastaan media vaan näköjään myös naiset jokapäiväisessä elämässä.
Kiitos, että muistutit, ettei kenenkään ulkonäköä tai elämää kannata julkisesti arvostella. Koskaan ei nimittäin voi tietää, mitä toinen käy elämässään läpi. Voi olla, että niissä taisteluissa jalkojen pituudella tai maskaran määrällä ei ole pienintäkään merkistystä.
Edit
ET-lehti on poistanut Pirkon kolumnin sivuiltaan ja pyytää anteeksi kolumnin julkaisua (IL)
11 comments
Kannattaa myös myös muistaa, että ET-lehti on tarkoitettu huomattavasti varttuneemmalle väelle, joiden ihmetyksenaiheita varmastikin on mm.nuorisomuoti. Eiköhän siellä Deminkin sivuilla arvostella “mummomaista” pukeutumista ymv.mistä saisi tehtyä vastaavia artikkeleita. Aikuisen ihmisen pitäisi osata mediakriittisyyttä, mutta kaikki eivät sitä näköjään osaa, vaan alentuvat yhtä alas kuin iltapäivälehdetkin lähtemällä kritisoimaan turhanpäiten. Nuorten itsetunto tuskin on Pirkon kirjoitteluista kiinni tai siitä, että joku muistuttaa välillä myös muista pukeutumisvaihtoehdoista, kuin miesten miellyttäminen (muistelen saaneeni sinun jutuista radiossa joskus kyseisen miellyttämistarpeisen kuvan..). Mikäli siitä nyt täytyy tehdä edes koko kansan asia, että saman ikäiset kirjoittelevat heitä kiinnostavista asioista. Tai että nykypäivänä halutaan tehdä tikusta asiaa kun on liian helppo elämä eikä muuta tekemistä. Aikuistuisit sinäkin Jenni.
En nyt ihan ymmärrä, mikä asia tekstissäni puhuu aikuisuutta vastaan. Enkä ikinä halua aikuistua, jos aikuisuus tarkoittaa maailmaa, jossa toisia saa loukata ilman seuraamuksia. Kiitos silti palautteestasi!
Kiitos sinule Jenni tästä kirjoituksesta! On niin valitettavan helppoa nykyään parjata ketä hyvänsä, mutta on näköjään vaikeata pitää mielipiteitä ominaan. Sananvapaus ei saa tarkoittaa kaikkien haukkumista kaikesta mahdollisesta. Monelle tämä, jos mikä, olisi peiliin katsomisen paikka.
Jokainenhan meistä haluaa näyttää ulospäin parhaita puoliaan. Jollain on muotoja, jollain kaunis ääni, jollain upeat hiukset, jollain treenattu yläkroppa, älykkyys jne. Se että tuntee näyttävänsä ulospäin parastaan, antaa itsevarmuutta ja mukavuutta. Joskus ei onnistu tuossa näyttämisessä, mutta kaikkihan me erehdytään ja tehdään virheitä. Onneksi.
Miehillä ulkonäköpaineet ovat erilaiset ja varmaan vasta nouseva trendi. Pituus ja karismaattisuus ovat nyt vaateita ihailun kohteita, joita monen miehen on vaikea täyttää. Enpä silti menisi 177 cm pituisena vaatimaan, että pidempien on käveltävä kyykymmässä 🙂 Olin aisitivinani Arstilan kirjoituksessa jotain tuollaista henkeä.
Olen samaa mieltä, että Arstilan ulostulo oli hyväksi – minullekin. Nyt tiedän, että noinkin voi ajatella ja toivon tullessani vielä vanhemmaksi ymmärtäisin muuttuvan maailman ja oman todellisuuteni välillä olevan ristiriidassa.
Hyvää syksyä!
“Sananvapaus ei nimittäin ole ikinä tarkoittanut toisen ulkonäön arvostelemista”
Sananvapautta tarvitaan juurikin “ikävien” asioiden sanomisiin jotka ovat yhteiskunnassa yleisesti vihattuja. Jossain muussa maassa feministit ovat pirkkoarstiloita. Kyllä vapaa yhteiskunta kestä yhden epäkorrektin mielipiteen anynyymistä henkilöstä ET-lehdessä
No oho… Meillä on hyvin erilainen käsitys sananvapaudesta. Minulle se on sitä, että voin ilmaista poliittisen mielipiteeni tai kritisoida yhteiskunnallisia asoita ilman, että minua rangaistaan siitä. Minulle sananvapaus ei ole ikinä tarkoittanut mahdollisuutta toisten ihmisten loukkaamiseen.
Jokainen saa tuoda oman mielipiteensä julki oikeusjärjestelmän siihen puuttumatta, oli se sitten kuinka typerä tai loukkaava tahansa. Tätä mielipidettä on silti muilla oikeus arvostella. Sitä on sananvapaus. Toisen ulkonäön arvosteleminen ei ole kulttuurissamme hyvien tapojen mukaista, mutta sananvapaudella suojattua se silti on.
Harva aktiivisesti ajattelee toisten ihmisten ulkonäköä, mutta välillä jokaisella tulee vastaan ihminen, jonka ulkonäkö kiinnittää tavalla tai toisella huomion. Pirkko Arstilalle kävi näin, ja hän “kolumnistina” vain puki omasta näkökulmastaan sanoiksi sen, mitä jokainen ihminen toisinaan ohikulkijoista ajattelee. Oliko se hyvien tapojen mukaista? Ei. Onko hänellä oikeus siihen? On.
Ihmiset usein takertuvat tällaisiin provosoiviin kirjoituksiin, ja koettavat sensuroida heitä loukkaavaa sisältöä, tällä kertaa siinä onnistuen. Toiset osaavat jättää vastaavan sisällön omaan arvoonsa, sillä he ymmärtävät, että tulevat välillä kuulemaan eriäviä ja jopa loukkaavia mielipiteitä. Sanat loukkaavat vain, jos niiden itse antaa loukata.
Vika ei ole Pirkon kirjoituksessa, vaan ihmisissä jotka siitä loukkaantuvat. Sen sijaan että yrittäisimme sensuroida muita ihmisiä oman herkkyytemme mukaisiksi, voisimme käyttää saman vaivan itsemme kehittämiseen, pelkojemme kohtaamiseen ja niiden voittamiseen, jotta pääsisimme arvostelijoidemme yläpuolelle.
Kiitos palautteesta! Erittäin hyvä pointti se, että voisimme loukkaantumisen sijaan käyttää aikaamme enemmän itsemme kehittämiseen. Entä se aika, jonka käytämme toisten arvostelemiseen? Olisiko se hyvä käyttää itsensä kehittämiseen? Mielestäni kyse ei ollut Pirkon mielipiteen sensuroimisesta (ET-lehti tosin teki sen lopulta) vaan siitä, että ihmiset ovat kyllästyneet negatiivisuuteen: siihen, että toisia arvostellaan ja pyydetään muuttumaan joksikin toiseksi. Mitä tulee sananvapauteen… Olen surullinen, että moni ajattelee sananvapauden tarkoittavan vapautta toisten loukkaamiseen.
Moip.
Hyvin kirjoitettu ja tosiaan tuo Pirkko ei tullut kyllä ihan loppuun asti ajatelleeksi kolumniaan. Kun ei aina voi tietää mitä taisteluita toinen käy läpi ja ehkä näiden taisteluiden takia näyttää sitten siltä kuin näyttää. Niinkuin kirjoititkin. Olkoon se sitten flunssa, oma sairaus, masennus tai läheisen ihmisen ongelmat. Mitä sillä sitten on väliä? Eikai sitä kukaan tosiaan flunssan kourissa lähde laittautumaan, että voi käydä lähikaupassa?
Itse transnaisena kyllä tiedän varsin hyvin nämä sisäiset taistelut sekä sen ulkonäköpaineen mikä tuntuu todella hurjalta, kun lähtötilanne on tietty hiukka hankala.
Ihanaa, kun osasit pukea tämän näin hyvin sanoiksi. Itse mietin ja yritin keksiä tapaa, jollajtotenkin sivistyneesti vastaisin hänen juttuunsa, mutten kihinältäni keksinyt. Kaikki arvostelu toisen ulkonäöstä on niin no no ja aargh- juttu mulle! Joten, ah, kiitos tästä :). Homma hoidettu sivistyneesti ja käsi pystyssä täällä notta samaa mieltä kanssani! Huh.
Kiitos osuvasta tekstistäsi. Sopii mielestäni hyvin myös edelliseen teemaan kiusaamisesta.
Pirkkoa sattuu silmiin, minua taas sattuu sieluun hänen toimintansa.
Aurinkoa!