New York fiilistelyä

Olen rehellisyyteen taipuvainen ihminen, joten sanotaan tämä nyt suoraan: Minua vähän pelotti! Kisa, jossa kuka tahansa voi voittaa matkan kanssani New Yorkiin, tuntui alun innostuksen jälkeen pelottavalta. Entä jos he eivät tykkää minusta? Entä jos minä en tykkää heistä? Entä jos teen heidän matkastaan ahdistavan?

Pelot olivat turhia. Arpa suosi voittajien lisäksi minua. Sain nimittäin seurakseni mahtavan porukan! Mukanamme oli myös kuvaaja, Silke. Hän onnistui taltioimaan videolle täydellisen New York -fiiliksen.

Enjoy!

Yhteistyössä: Maria Casino

(Kyseessä oli Maria Casinon järjestämä matka, jossa emännöin kisavoittajia)

Continue Reading

Tätä saa vain jenkeistä!

Tiedätkö sen ihmisen, joka hehkuttaa jotain uutta ja ainutlaatuista meikkituotetta? Tuote on yleensä sellainen, että se muuttaa Pihtiputaan mummon yhtä kuulaaksi kuin Jenny from the blog.

Sellaista tuotetta ilman ei tietenkään voi elää.

Kuuntelet hehkutusta kuola valuen. Naputat sormenpäitä toisiinsa malttamattomana. Haluat tietää vain yhden asian: MIHIN VOIN MAKSAA? Tässä vaiheessa tuotteen hinta on yhtä merkityksetöntä kuin tipaton Tammikuu.

Sitten kuulet sanat, joita kukaan nainen ei halua kuulla:

“Tätä saa vain jenkeistä”.

Continue Reading

Tätä kuvattiin Norjassa

Muistatko kun menin Norjaan kuvaamaan televisiomainosta? Se oli hieno päivä, mutta myös jännittävä. Eniten minua jännitti suihkukohtaus, koska – yllätys, yllätys – suihkussa ei käytetä vaatteita.

Tässä se nyt on. Valmis mainos, joka pyörii tällä hetkellä myös televisiossa.

Kollageenista kiinnostuneille tiedoksi, että Instagramissani on käynnissä mahtava arvonta! Joku onnekas voittaa itselleen ensi viikolla vuoden The Solution -kollageenit!

Kaupallinen yhteistyö: Oslo Skin Lab

Continue Reading

Miten päädyin yläosattomissa norjalaiseen suihkuun?

Tilanne on nyt tämä:

Istun minulle täysin tuntemattoman ihmisen sohvalla. Kuvaaja pitelee kameraa noin puolen metrin päässä kasvoistani. Ohjaaja makaa viereisellä sohvalla kuvaajaa ohjeistaen. Viereisessä huoneessa tilannetta seurataan suuresta monitorista. Yritän näyttää luonnolliselta tätä tekstiä kirjoittaessani. Se ei ole helppoa kun kameran linssi tuijottaa ahnaasti kasvojani.

Kohta riisun vaatteeni ja menen suihkuun. Enkä suinkaan yksin.

Continue Reading

Paris closeup

Yhteistyössä Olympus

Muistan sen maagisen hetken pimiössä. Painoin paperin veden alle. Sen jälkeen tuuditin sitä yhtä varovasti kuin lasta uneen. Ensin näin ääriviivat. Sitten kokonaisen hahmon. Siirsin kuvan seuraavaan vesiastiaan henkeäni pidätellen. Tulisiko kuvasta tarkka? Ehkä kamera hieman tärähti? Vihdoin naisen kasvot piirtyivät tarkkana paperille.

Onnistumisen hetkellä tajusin, että valokuvaaminen on parhaimmillaan taidetta. 

Continue Reading

Vihdoinkin New York

Yhteistyö: Maria Casino

Yksikään tavara maailmassa ei anna minulle matkustamisen tuomaa nautintoa. Lähtemisessä on vain jotain maagista. Ehkä siksi, että tietää tulevansa takaisin. Ilman turvallista kotia matkustaminen voisi tuntua pakomatkalta. 

Muistan aina sen kutkuttavan tunteen kun istuin ensimmäistä kertaa lentokoneessa. Kone suuntasi 90-luvun alkupuolella – yllätys, yllätys – Kanarialle. Lentoemännät näyttivät jumalattarilta, joilla oli kaikki valta maailmassa. He hymyilivät, tarjosivat juomia ja toivat minulle värityskirjan lentomatkan ratoksi. 

En ole koskaan värittänyt niin tarkasti kuin silloin.

Continue Reading

Ensimmäinen vlogi!

Kädet hieman tärisevät. Ääni värisee. Istun keittiön pöydän äärellä ja tuijotan tietokonetta poikani kanssa. Hän neuvoo. Minä kuuntelen. Olen juuri julkaisemassa ensimmäisen YouTube -videon.

Mitä ihmettä olen tekemässä?

Pelottaa ja innostaa. Jännittää ja naurattaa. Idea vlogiin tuli yllättäen kun ystäväni kyseli sen perään. Annoin ajatuksen hautua – pitkään. Sitten päätin kokeilla. Mitä menetän? Ehkä sanon jotain tyhmää? Ehkä minulle nauretaan?

Eli ei mitään uutta!

Continue Reading

Menee tunteisiin…

En muista milloin viimeksi olisin nukkunut kuin tukki. Viime viikonloppuna se kuitenkin tapahtui.

Näin pitkiä ja polveilevia unia, koska yksikään ääni ei havahduttanut minua hereille. Se ei ole mahdollista Helsingissä, jossa raitiovaunut rämisevät ja kerrostalon seinien läpi kuuluu kun naapuri vetäisee vessan. Se on mahdollista lapsuudenkodissa, jossa yöllä kuulee vain peltojen ja metsän välissä lepäävän hiljaisuuden.

Kuinka kaipasinkaan taas kotiin.

Continue Reading

Koti kasassa

Yhteistyössä Metropoli Kaluste Oy

Pitkään ja hartaasti odotettu päivä on koittanut. Istun uuden kodin uudella sohvalla. Pyörittelen lasissani punaviiniä. Siinä on huojennuksen tuoksu. Tavarat ovat vihdoin löytäneet paikkansa.

Aivan kuten minäkin.

Pari viikkoa sitten tilanne oli täysin toinen. Istuin kaaoksen keskellä. Purkkeja, kippoja, kuppeja, tarpeettomia paperilappuja, vajaita hoitoainepurkkeja, lähes loppuun poltettuja tuoksukynttilöitä. Vanha rikkinäinen sohva nuhjuisena uuden kodin nurkassa. Pakatessa tavaroista ja huonekaluista luopuminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, purkaessa välttämättömältä.

Nyt sohvakin on siirtynyt paikkaan, jossa rikkinäisistä jaloista ja natisevasta pohjasta ei kukaan enää valita.

Continue Reading