Aika ennen momondoja

Tämä on sitä aikaa vuodesta kun minun kroppani laahustaa Suomessa ja aivoni ovat jossain ihan muualla. Yleensä ne lymyilevät hiekkarannoilla, palmujen katveessa ja uima-altailla. Käytännössä siis istun tietokoneen äärellä ja bongailen halpoja lentoja lämpimään.

Muistatko vielä matkatoimistot? Entä sen paksun matkakuvaston, joka selailtiin nuhjuiseksi ja taiteltiin hiirenkorville. Kuvasto oli jo itsessään matka. Pelkkä kuvien katsominen lennätti tarpeeksi kauas pikkukaupungin katuvalottomilta sorateiltä.

Matkan varaaminen oli aivan oma rituaalinsa. Ruuhkan vuoksi virkailijalta piti varata aika. Se saattoi olla keskiviikkona kello 13:00. Työllä ja koululla ei siinä tilanteessa ollut merkitystä: matkatoimistoon mentiin kun aika kerran saatiin.

Muistan elävästi ne tarjolla olleet Marianne-karkit, joita maiskuttelin äidin jutellessa toimistovirkailijan kanssa. Virkailija vaikutti erittäin tärkeältä ihmiseltä. Hän jos kuka oli portti vapauteen. Hänen tietokoneensa ruudulle ilmestyi jotain meille salaista. Naputusta, ruudun tuijottelua, pään puistamista ja jälleen naputusta… Tunne oli kuin lääkärillä: huonon diagnoosin sijaan piti jännittää sitä, oliko matkoja edes jäljellä!

Kun vihdoin saimme PARI vaihtoehtoa, toimimme nopeasti. Lanzarote vai Kanaria? Aivan sama! Etukäteismaksu tiskiin, koska nyt oli pakko päästä muuallekin kuin Tyrväälle!

Matkan varauksen jälkeen rojahdin sohvalle ja avasin tutun kuvaston. Katselin niitä kahta kuvaa, jotka kohteesta oli otettu. Kuvailussa luki, että hotellissa on ravintola ja rantaan 200 metriä. Näin jälkeenpäin ajateltuna, mitäpä muitakaan tietoja sitä ihminen ennen lomaansa tarvitsee? Tuissahan ne tärkeimmät.

Muistan edelleen palavasti sen tunteen kun palasimme Lanzaroten reissulta loskaiseen lokakuun Raaheen. Naamani rusketusta korosti valkoinen college, jonka etumuksessa luki neonvärein lomapaikan nimi. Ettei vaan pääsisi unohtumaan.

Kyseinen paita oli sen verran harvinainen nähtävyys ala-asteella, että päätin laittaa sen luokkakuvaankin. Juhlan tuntua lisätäkseni somistin paidan mustalla rusetilla.

Nyt matkan varaaminen onnistuu minuuteissa. Noista minuuteista tuskin jää tällaisia muistoja…

 

Gisselbrecht Pinot Gris 2014

Valkoviini / AC Alsace / Alsace, Ranska
Pinot Gris

Leveän hedelmäinen, mutta aromimaailmaltaan varsin hillityn tyylikäs tuoksu. Siitä voi aistia eksoottisuutta sekä häivähdyksiä makeista mausteista. Kokonaisuus jättää kypsää punaista omenaa muistuttavan jälkivaikutelman. (viinikellari.com)

You may also like

1 comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

seven − 7 =

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.