Voisin runoilla ummet ja lammet äitiydestä. Voisin kertoa siitä, että äitiys kuorii ihmisestä uusia puolia. Rauhallisesta ihmisestä voi kuoriutua tulisielu. Äkkipikaisesta ihmisesta voi tulla suunnitelmallinen ja järkevä. Äitiys saa myös tajuamaan elämän rajallisuuden.

Voisin kertoa kaikista isoista asioista.

Nyt en tee niin, koska lopulta äitiys on pienissä hetkissä. Kaikki suurimmat asiat on piilotettu pienempien hetkien sisälle. Siksi kerron ihan tavallisesta hetkestä, joka sai minut jälleen kerran erittäin tunteikkaaksi. 

Kävimme poikani kanssa lenkillä. Minä juoksin ja hän potki potkulaudalla. Yhtäkkiä hän pysähtyi ja vaati vastausta seuraavaan kysymykseen:

”Miten ihminen tulee riippuvaiseksi huumeista?”

Vastaukseni polveili paljon, mutta lopputulos oli selkeä ja napakka: Huumeet tappaa! Yksikin kerta voi saada koukkuun, ja lopulta elimistö haluaa vain lisää ja lisää. Riippuvaisesta ihmisestä tulee huumeen orja. 

Näin minä runoilin ilman minkäänlaista kokemusta. Äitinä olemisen yksi hienoimmista ja samalla vastuullisimmista puolista on se, että äidin näkemyksiä ei kyseenalaisteta. Äiti on samaan aikaan lääkäri, insinööri, historioitsija ja selvännäkijä. 

Poikani kuunteli vakavana ja jatkoi sitten potkuttelemistaan. Yhtäkkiä hän pysähtyi jälleen.

”Mama, minä olen riippuvainen… Jos en näe sinua, minulle tulee sellainen olo, että minun on pakko nähdä sinua. Minä olen riippuvainen sinusta.”

Hyvää äitienpäivää kaikille hyvien riippuvuuksien aiheuttajille!